Uutta työtä puikoille

Meillä Kerttu sairastaa edelleen. Viimein saatiin diagnoosi; huuliherpeksen aiheuttama suutulehdus. Nyt ei voida kuin odotella. Mitään parannusta tähän kipeänä vaivaan ei ole. Syöminen ja , nukkuminen on ollut todella kehnoa. Kipulääke  onneksi hiukan helpottaa.

Kerttua hoivatessa käsityöt ovat saaneet olla rauhassa. Jotain uutta oli kuitenkin aloitettava. Päätin kokeilla osaisinko, jaksaisinko ja ehtisinkö neuloa kaksosille villatakin kevääksi. Langaksi valitsin Nallen. Kirjava on uutta Nalle Taikaa ja sitä tasoittamaan otin sinapinkeltaista Nallea. Ohjetta ei ole ja se tästä tekeekin jännää. :)

Suunnitelmissa olisi virkattu pitsikaulus ja sydämenmuotoiset taskut. Saas nähdä tuleeko tästä niin ihana kuin haaveilen. Toivottavasti.

Yllä olevat kerät tarttuivat mukaani Tokmannilta.  Ei kai sukkalankoja voi olla koskaan liikaa? 

On aika

Nyt on tullut aika kaivaa blogi naftaliinista ja päivitellä tännekin meidän kuulumisia. :) Tosin, en tiedä seuraako kukaan enää blogiani.

Viimeisestä postauksesta on hävettävän pitkä aika. *nolottaa* Aika ei vain yksinkertaisesti ole riittänyt mihinkään ylimääräiseen.

Syksy meni sairastellessa. Esikoinen kantoi koulusta mukanaan milloin minkäkinlaista flunssaa, joka kiersi sitten meidät kaikki. Onneksi mitään sen pahempaa ei kohdalle sattunut, mutta kyllä neljän niiskuttavan lapsen kanssa eläminen tuntui välillä melko työläältä.

Kaksoset ovat pian 1vuoden ja 3kk. Joulun aikaan he oppivat kävelemään ja kiipeilemään joka paikkaan. "Äittää"  ja "äitiä" hoetaan aika usein. Muita sanoja ei vielä ole. Omaa kieltä tulee kyllä sitäkin enemmän. Tytöt syövät edelleen rintaa useamman kerran päivässä. "Normaalia" maitoa en ole aloittanut ollenkaan, sillä en näe sille olevan vielä mitään tarvetta.

Öisinkin heräillään vielä syömään useamman kerran. Myös uudet taidot ovat sotkeneet öitä. Edelleen nukumme perhepedissä kaksosten, ja usein myös Niilon kanssa. Melko ahdasta. :)

Tiistaina tytöt saivat mpr-rokotteet, joten nyt odotellaan nouseeko kuumetta tai tuleeko muuta oiretta.

Puikkoja olen ehtinyt hieman heiluttelemaan. Talven saldona on muutamat villasukat. Tilaustöitäkin oli ennen joulua oikein mukavasti.

Toivottavasti tällä kertaa tauko ei venähdä yhtä pitkäksi. :)

Pertsoja

Tässä Pertti Peruspaidat, joista eilen puhuin. Ihanat kuosit eivät seurakseen kummoisia kaavoja tarvitse. Hyvin istuvat peruspaidat kun tulevat aina tarpeeseen.

Pitkähihaiset paidat ovat kokoa 86cm ja menevät varastoon odottelemaan kaksosten kasvamista. Kärpässieni kangas on possupussin antia ja nostalgisen nalle-trikoon tilasin Verson puodista. Pinkit resorit tekivät retrosta kankaasta kivan tyttömäisen.

Kärpässieni-paidan kaveriksi minun on pakko ommella punainen velourhame. Jostain syystä sain paitaa ommellessani sellaisen vision.

Niilo taas sai samaisesta kankaasta t-paidan ruskeilla resoreilla ja tikkauksilla. Koko on noin 98/104cm. Tähän paitaan on tulossa kaveriksi myös shortsit, kunhan vain ehtisin ne toteuttaa.

Sama kaava eri koossa

Eilen illalla ompelin vanhimmalle neidille collegehousut samaisella uusimman OB:n kaavalla, jolla toteutin ruskeat joustofroteehousut muutamaa postausta taaksepäin. Näissä housuissa kokona on 122cm.

Taskuihin käytin taas tilkkulaatikon aarteita. Tällä kertaa tuhoutui maatuska-college. Resoriksi valitsin pinkkiä, ja anopilta saadusta nyörikasasta löytyi värikäs nyöri, joka sopii housuihin mahtavasti. Leikatessani en lisännyt leveyteen ollenkaan saumavaroja ja se oli oikea ratkaisu. Näin housuista tuli mukavan tyköistuvat ja kapeat.

Aluksi tyttö nyrpisteli housuille, mutta lämpeni kuitenkin pian. Fiilis on äidilläkin vain "ihan ok". Ei näistä ihan superkivat tullut, mutta tulipahan tehtyä.

Ho-ho-housut

Aikainen mato linnun nappaa... vai mites se meni. Ystävät ja tuttavat kyselevät monesti, että millä ajalla ehdin ommella. Neljän lapsen kanssa se ei tosiaan aina ole ihan niin yksinkertaista. Aamut ovat oikeastaan parasta aikaa. Viime viikolla heräsin eräänä aamuna 4.30 imettämään, ja syötettyäni vauvan siirryin ompelukoneen ääreen.

Tänään nousin sängystä 6.00 ja sain ommeltua yhdet housut alusta loppuun. Käytin pitkästä aikaa muuta kuin omaa kaavaa.

Housut ovat joustofroteeta ja kaava uusimmassta Ottobresta. Kangasta oli juuri ja juuri housuihin riittävä palanen ja toisen taskukappaleen jouduinkin jo tekemään toisesta kankaasta. Se ei tosin haitannut, vaan tekee tylsistä perushousuista hieman spesiaalimmat. :)


Lähtipä päivä mukavasti käyntiin.

Vohvelikirjonta

Kirpputorilta tarttui joskus mukaani keltainen vohvelipyyhe, johon jo ostohetkellä oli tarkoitus kirjoa jotain koristeeksi. Toissappäivänä vihdoin tartuin pyyhkeeseen ja aloitin. Jos nyt totta puhutaan, oli koko pyyhe unohtunut ja hautautunut kangaspinon alle.

En muistanutkaan miten viihdyttävää vohvelikirjonta on. Viime kerrasta on jokunen vuosi. Ala-asteella ollessani ensimmäinen koulussa tehty käsityö toteutettiin vohvelikirjonnalla.

Suosittelen kokeilemaan ja kirjomaan vaikkapa pyyhkeitä joululahjaksi. :)

Lipallinen pipo

Eilen tartuin koukkuun ja lankakerään. Virkkaus on sellaista, jota voin tehdä vaikka vauva sylissä tai imettäessä, joten työ jopa edistyy. Neulomukset ja ompelut ovat olleet kiireen vuoksi hieman tauolla. Tytöt ovat olleet kiukkuisia ja levottomia, joten kaikki ylimääräinen aika on mennyt kotitöihin tai vanhempien lasten kanssa touhuiluun.

Pienen apurin aikaansaannos

Eilen sain kuitenkin virkattu (suurimmalta osin vauva sylissä) yhden lipallisen pipon tytöille. Näitä täytynee tehdä toinenkin. Tuli sen verran hauska.

Lankana hyvin marinoitunutta Novitan? liukuvärjättyä puuvillaa. Yksityiskohdissa käytin oranssia jämälankaa.

Värit eivät pääse kuvissa oikeuksiinsa ja kuvat ovat muutenkin ihan kököt. Sylissä oli muutama kuvausassistentti kun yritin (epätoivoisesti) napata kuvia. Ehkä näistä jotain selvää kuitenkin saa. Ohje on omasta päästä.

Virkattua

Viikonloppuna virkkasin tytöille mulkosilmäisen neitipöllön. Sisällä on muovinen, ontto pallo, jonka täytin herneillä. Eli tästä lelusta lähtee myös hieman ääntä.

 Ohje on omasta päästä. Vartalo on virkattu koukulla nro. 6 ja kaksinkertaisella langalla. Yksityiskohdat on toteutettu nelosen koukulla jämälangoista. Silmien mustat osat kirjoin ohuella villalangalla.

Toisen siiven alle kirjoin ketjupistoilla pienen sydämen. Ehkä tämä onkin sellainen rakkauspöllö. <3 Iso sydän repsottaa jo toisesta reunasta. Niilo nimittäin yritti jo repiä sitä irti. Toivottavasti pöllö nyt edes hetken säilyisi ehjänä.

Saimi ainakin kelpuutti otuksen kainaloon. :)

Nämä töppöset olen neulonut jo aikoja sitten, mutta ovat lojuneet korissa päättelyä vailla.Nyt saadaan nämäkin viimein käyttöön. Lankana Dropsin BabyAlpaca-Silk.