Omenoiden uhri

Viime aikoina olen vetänyt melko tiukkaa linjaa tavaroiden ostamisen suhteen. En ole juurikaan kierrellyt kirpputoreja, niin livenä kuin netissäkään. Olemassa olevan tavaran määrä ahdistaa välillä suunnattomasti ja kenties olen kärsinyt jonkinlaisesta ostoähkystä.

Näitä omenaisia astioita en voinut kuitenkaan vastustaa.

Kahdeksan kahvikuppia lautasineen löytyivät eräästä facebookin kirppisryhmästä. Eivätkö olekin ihanat? Oi miten ihania juhlakattauksia näillä saakaan toteutettua.

En ole tainnut täällä blogissa vilauttaakaan talvella toteuttamaani keittiön pikapiristystä. Meillä on siis -92 rakennettu omakotitalo ja alkuperäinen keittiö täyspuisine kaapinovineen. Talvella keittiö alkoi ahdistaa ja tympiä oikein kunnolla. Halusin jotain nopeaa piristystä, joten irrotin maustekaapin ovet ja hyllyjen taustalle ihanaa pallokuvioista paperia. Keittiön ilme piristyi heti.

Suunnitelmissa on tehdä keittiölle hieman suurempaakin kasvojen kohotusta, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

Sekametelisoppa

Heipparallaa ja iloista keskiviikkoa. Saa nähdä ehdinkö istua paikallani edes yhden postauksen verran. Yritetään nyt ainakin.

Tämä olkoon sekametelisoppamainen kirjoitus meidän arjesta, kuvien kera. Todennälöisesti tässä ei ole päätä tai häntää.

Siivousta, sotkua, levitettyjä leluja, sotkuisia naamoja.... mitäpä muutakaan lapsiperheen elämään kuuluisi. Kertun sairastelun jälkeen normaali arki kaikkine haasteineen tuntuu ihanalta!

Ensiviikolla allekirjoittanut vanhenee taas vuodella. Rakas ystäväni lahjoi minut jo ennakkoon ihanalla Myy-purkilla. Olin itse suunnitellut tämän ostamista, mutta en ihan ehtinyt. :) Muut purnukat ovat kirpputorilöytöjä. Apteekkipullo niistä viimeisin. Kaikki sydänkuvioiset esineet ja kankaat ovat sydäntä lähellä, joten niitä onkin kertynyt meille melkoisen paljon.

Seinällä olevan pikkuruisen taulun esikoinen oli tehnyt meidän perheelle ystävänpäivälahjaksi.

Eilen aamulla leivoin pitkästä aikaa pullaa, miehen mieliksi vieläpäkorvapuusteja. Ensimmäistä kertaa paistoin pullat leivinuunissa. Jostain syystä olen ollut melko arka paistamaan leivonnaisia leivinuunissa, vaikka ruokaa tehdessä uunin lämpöä tulee kyllä hyödynnettyä. Nyt kuitenkin selätin pelkoni pullien polttamisesta.

Porkkanaraaste ei liity pulliin. :) Oli vain niin herkullinen oranssinsävy, että oli pakko kuvata.

Ja tulppaaneita. Niin keväisiä. Niitä kotiutui ystävänpäivän kunniaksi meille useampi kimppu.

Peltipurkit ovat myös heikkouteni.

Pirteää päivää kaikille lukijoilleni.

Pitsapannaria

Tänään meillä syötiin pitsapannaria. Siitä tuli sen verran hyvää, että haluan jakaa ohjeen teidänkin kanssanne. Resepti on omasta päästä, makeaa pannaria mukaellen tehty. Tämä herkku oli nyt ekaa kertaa meidän ruokalistalla, mutta taisi saada hyväksynnän koko perheeltä.

Pitsapannari (iso pellillinen)

Taikina:

1dl kaurahiutaleita
2dl spelttijauhoja (Voit korvata myös vehnäjauhoilla tai vaikkapa sämpyläjauhoilla)
1dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
1tl leivinjauhetta
8dl maitoa
3 kananmunaa
0,75dl öljyä

Täyte:

300g jauhelihaa
2 tomaattia
1 iso sipuli
juustoraastetta
mausteita maun mukaan

1. Sekoita kuivat aineet. Lisää munat, maito ja öljy.
2. Kaada taikina pellille, leivinpaperin päälle.
3. Ruskista jauheliha, sipuli ja tomaatti. Mausta.
4. Ripottele pohjan päälle ja lisää juustoraaste.
5. Paista n. 225C kunnes taikina on hyytynyt ja pinta rusehtaa.

Täytettä voi jokainen varioida oman mielensä mukaan. Itse aion seuraavalla kerralla laittaa lisäksi aurajuustoa ja paprikaa.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Salaatin kanssa täytti vatsan mukavasti ja lapsillekin tuntui kelpaavan.