23+0

Viikot sen kun huristaa eteenpäin. Mitä pidemmälle päästään, sen turvallisemmilla viikoilla aletaan olla. Vauvoilla voisi olla mahdollisuuksia selviytyä jo masun ulkopuolellakin. Ennen aikaista synnytystä en kyllä ole juurikaan pelännyt. Mikään touhuaminen siivoamisesta marjankeruuseen ei ole aiheuttanut mitään ikäviä tuntemuksia. Aikaisemmissa raskauksissakaan ei kohdunsuu ole auennut ennen synnytystä. Enkelityttömme synnytyksen käynnistelykin vei useamman vuorokauden, joten kovin herkästi kehoni ei vauvoista luovu.

Enemmän ehkä pelottaakin se, mitä voi tapahtua tuolla masun sisällä. Entä jos nämäkin pienet kietoutuvat napanuoraan? Tai entä jos istukan kanssa tulee ongelmia? Tai jospa tällä kertaa kohdallemme sattuukin raskaudenaikainen kätkytkuolema? Mitä vain voi tapahtua, enkä mahda sille itse mitään. Onneksi neidit liikkuvat aktiivisesti, joten tiedän heidän olevan kunnossa. Päivä kerrallaan eteenpäin.

Eilen aloitin vauvanvaatteiden pesun. Nyt on kolme koneellista vaatetta pesty. Pieniä housuja huomasin olevan melko vähän, joten viikonloppuna suruuttelin ompelukoneella. Tällaisia sain aikaan.

Kooltaan housut ovat n. 44/50cm (paitsi heppatrikoot ovat isommat). Kaava on oma ja kankaina käytin kaiken maailman tilkkuja.

Muutaman housut pääsivät eroon teristä ja saivat resorit tilalle. Tulevatpa todennäköisemmin käyttöön.

Masukuvaa en muistanut tänään ottaa. Korjaan tilaneteen huomenna. :)