sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

22+0

Suuret pahoittelut hiljaisuudesta! On vaan ollut tekemistä niin pajon, etten ole ehtinyt päivittelemään kuulumisia. Olen kerännyt marjoja, mehustanut ja leiponut. Pakkasesta löytyy ruisleipää, sämpylöitä ja pitsoja syksyä ajatellen. Vielä on paljon tekemistä.

Hankintojakin olen saanut eteenpäin. Kaukalo on varattu, samoin vaunuihin kantokopat. Löysin nämä edullisesti ja läheltä. Jes! Kierrätys siis kunniaan. Vielä pitäisi ostaa tuplamatkarattaat, mutta luotan kyllä niidenkin löytyvän.

Olo on ollut mainio! En voi valittaa. Hieman mahaa vihloksii ja kiristelee, mutta edes mustikan poimiminen ei ole saanut supistuksia aikaan. Viime viikolla kävimme ultrassa, ja siellä kohdunsuu oli täysin ummessa ja kanavaa hurjat 6,5cm jäljellä. Ei siis mitään merkkejä synnytyksestä ja edelleen voi touhuilla oman jaksamisen mukaan. Vauvoilla oli kaikki hyvin ja todella tasaisesti olivat kasvaneet. Edelleen vaikutti siltä, että tyttöjä meille on tulossa. :)

Ainoastaan huonoista yöunista voisin hieman valittaa. Masu alkaa olla tiellä ja ainoastaan kyljellään saa nukuttua. Lonkat kipeytyvät ja vessassa saa juosta jatkuvasti. Vielä olen kuitenkin pystynyt edes muutaman tunnin nukkumaan, saa nähdä mikä tilanne on vaikkapa kymmenen viikon kuluttua.

22+0
Tässä vielä viimeisin masukuva. Melkoinen pallukka.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Valmistautumista tulevaan

Kävin juuri hakemassa ystävältäni kassillisen tyttöjen vaatteita. Kaksosille täytyy varata ihan uskomaton määrä vaatetta, joten vielä on osteltavaa. Pieniä, 44cm vaatteita meillä ei ole vielä ollenkaan. Pitänee niitäkin muutamahankkia varmuuden vuoksi. Toivottavasti kuitenkaan vauvat eivät kauhean pieninä synny.

pikaisesti napattu kuva
Henkisestikin olen yrittänyt varautua tulevaan ja siihen, ettei vauvojen syntymän jälkeen omaa aikaa tulee juurikaan olemaan. Eilen illalla liika touhuilu kostautui. Maha tuntui oudolta ja sain kauhen päänsäryn kiusakseni koko yöksi. Ilmeisesti keho yrittää viestittää, että tahtia voisi hieman hidastaa. Sovittiinkin miehen kanssa, että imuroinnit ja muut "raskaammat" kotityöt hoidetaan yhdessä illalla.

Vähän hirvittää, että jos torstaina polikäynnillä kohdunsuulla onkin jo tapahtunut jotain ja tulee passitus vuodelepoon. Toivottavasti ei! Olisi nimittäin melkoinen järjestely lastenhoidossa sun muussa. Pitäkää peukkuja, että paikat on tiukasti kiinni.

Käytännön järjestelyjäkin olen miettinyt. Pakastimen ajattelin leipoa täyteen leipää, pullaa ja sämpylöitä. Myös ruokaa ajattelin varata kaapit täyteen synnytyksen jälkeistä aikaa ajatellen. Joulunakin meidän perhe ruokailee mummojen ruokapöydissä. En kovin kummoisia eineksiä kotiin varaile, saatika käy itse väkertämään kahden pienen vauvan kanssa.

Vauvojen rytmi ja imetys mietityttävät myös. Tahtoisin niin onnistua täysimetyksessä! En jaksaisi pelata pullojen ja korvikkeiden kanssa. Mies todennäköisesti passitetaan muualle nukkumaan, kun vauvat syntyvät.  Vauvelit saavat nukkua äidin vieressä ja ruokailu on näin helpompaa. Omiin sänkyihin tuskin jaksan pieniä nostella.

Hauskaa päivää kaikille! Jätä toki kommentti käynnistäsi.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

20+0

Raskauden virallinen puoliväli saavutettu! Hurjaa! Viikkoja on nyt taatusti enemmän takana kuin edessä. Nyt on myös lupa alkaa tekemään isompia hankintoja.

Torstaina on taas seuraava ultra, toivottavasti pikkuiset ovat kasvaneet tasaisesti. Ainakin liikkeitä tuntuu yhä enemmän ja enemmän joka puolelta mahaa. Ne tuntuvat jo selkeästi myös mahan päälle.

Koko viikko hurahti keitellessä mehua ja hilloja. Pakastin on täynnä mansikkaa ja eilen sinne saatiin kesän ensimmäiset mustikatkin. Hyvin kykenin vielä metsässä kyykkimään ja toivottavasti kykenen vielä useammankin kerran, etteivät mustikat ole loppu pakkasesta jo ennen talven alkua. Myös mansikka- ja raparperihilloa löytyy nyt useampi purkki.

 Mistä lie johtuu tämä säilömis- ja pakastamisinto. Aiheuttaakohan joku hormoni tällaista? :) Koskaan ennen en ole varustautunut näin hyvin talve varten. Ehkä se "energinen keskiraskaus" on nyt alkanut. Tai sitten kokemus on vain osoittanmut, ettei muutamalla mansikkakilolla kovin pitkälle pötkitä.

Olo on ollut melko hyvä. Välillä on päiviä, jolloin väsyttää enemmän. Taidankin ensi viikolla marssia apteekkiin rauta-ostoksille. Hemoglobiini oli neuvolassa viimeksi vain n. 120. Normaalisti se huitelee reilussa 140, joten väsymys voisi johtua raudan puutteestakin. Kipuja tai supistuksia ei ole, ja hyvä niin.


Vatsa kasvaa minkä ehtii.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kesän maut talteen

Bloggaaminen on jäänyt hieman taka-alalle. Tänään täällä on pakastettu, hillottu ja keitelty mehua. Pakastin mansikoita ja raparperia talven varalle. Raparperista keitin hilloa ja mehua. Tekaisimpa vielä raparperi-mansikkavispipuuron ja raparperipiirakankin. Siinä se päivä hujahtikin ja keittiö on kuin myrskyn jäljiltä. Onneksi mies lupasi auttaa siivoamisessa.

Mustikoita olisi tarkoitus käydä keräämässä talven varuille kunhan kunnolla kypsyvät. Jospa jaksaisin kerätä niin paljon, että raaskisin tehdä myös mustikkahilloa. Myös sieniä olisi hyvä saada talteen. Saa nähdä kykenenkö itse keräämään kaiken tarvittavan, toivottavasti. Vielä ainakin olo on ihan mainio.

Aamulla pyörähdin myös neuvolassa. Kaikki oli kunnossa. Painoa on tullut jo huimat 10kg! Toivottavasti jossain vaiheessa edes hieman tasaantuu. Terkka lohdutteli, ettei kannata liikaa stressata. Pitäisi muistaa, että kyytiläisiä on kaksi.

 Myös hieman ikävämpiä uutisia sain, ihana terveydenhoitajani siirtyy hoitamaan äitiysneuvolaa "pääpaikalle" ja meidän "sivupisteeseen" tulee uusi täti. Onneksi voin kuitenkin itse valita, missä äitiysneuvolassa käyn ja päätin jatkaa tämän saman ihanan terveydenhoitajan kanssa. Ajomatkaa tulee yhteen suuntaan noin 40km, mutta on se sen arvoista. En jaksa enää uudelle ihmiselle selitellä keskenmenoja, kohtukuolemaa sun muuta.

Tästä tulikin nyt kuvaton postaus, jospa huomenna muistaisin ottaa uusimmista vauvajutuista kuvia. :)


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

19+0

Taas yksi viikko täynnä ja viikon päästä paukkuu jo puoliväli. Tai oikeastaanhan tässä omassa raskaudessani olen jo yli puolenvälin, sillä tiedän ettei laskettuun aikaan asti mennä. Viikkoja on siis enemmän takana kuin edessä.


Tässä tuore kuva vatsasta. Selkeää kasvua on tapahtunut ja kyljissä tuntuu venytystä ja kipuja enemmän. Helpolla on kyllä tänne asti päästy *koputtaa puuta*. Olo on ollut melko normaali ja hyvä. Lämpiminä päivinä veto on pois, eikä oikein jaksaisi tehdä mitään. Hikoiluttaa ihan kamalasti ja tuntuu, että koko ajan on kuuma. Yöllä juoksen vessassa 2-3 kertaa, joten uni on katkonaista. Liikkeitä tuntuu päivittäin, ja mikäs sen ihanampaa.

Eilen juhlittiin rakkaan kummipoikamme kastetta. Oli oikein ihanat ja lämpimät juhlat. Ainoastaan juhlapukeutuminen aiheutti hieman päänvaivaa, mikään mekko kun ei tahtonut näyttää hyvältä päällä. Sankari jaksoi juhlat oikein hienosti, eikä itkeskellyt lainkaan.

Tein tänään ihanaa vispipuuroa, johon laitoin puolukoiden lisäksi tuoreita mansikoita ja vaniljasokeria. Tässä ohje jos joku haluaa kokeilla.

Vispipuuro

1 l vettä
3 dl puolukoita
2 dl tuoreita mansikoita
1,5 dl mannasuurimoita
1 dl mansikoita
ripaussuolaa
2 tl vanilja sokeria

1. Keitä puolukoita n. 10 minuuttia. Lisää mansikat ja keitä vielä hetki.
2. Soseuta tai siivilöi marjat jos tahdot. (Itse soseutin)
3. Vatkaa mannasuurimot ripotellen kiehuvaan mehuun ja keitä miedolla lämmöllä toiset 10 minuuttia välillä sekoittaen.
4. Mausta puuro sokerilla, suolalla ja vaniljasokerilla.
5. Jäähdytä puuro ja vatkaa kuohkeaksi.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Ultakuulumiset

Eilen oli taas kontrolliultrapäivä. Kaikki oli mainiosti! Vauvat olivat todella samankokoisia n. 240-250g. Rakenteet olivat normaalit ja seuraava käynti taas kahden viikon kuluttua. Silloin viikkoja kasassa 20+4

Myös sukupuolesta kysäisin... Nyt näyttää siltä, että meidän vauvat ovat tyttöjä. :) Ihanaa, kaksi prinsessaa. Saan siis laittaa poikien vaatteet eteenpäin.

Myös synnytyksestä kyselin hieman. Lähinnä kiinnosti, kuinka pitkälle raskauden annetaan mennä. Lääkäri puhui synnytyksen yhteydessä viikoista 34-36. Ilmeisesti tuo yhteinen istukka lisää riskejä pidemmälle mentäessä. Toivottavasti nyt kuitenkin edes sinne viikolle 36 päästäisiin. Silloinkin vauvat ovat vielä kovin pieniä.

Muutamia hankintoja on myös tullut tehtyä.


pilkulliset bodyt on poikkeuksellisesti ostettu uutena alesta. Olivat niin ihana väriset. :)

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Hetken helpotus

Kuskasin lapset muutamaksi tunniksi vanhemmilleni hoitoon. Saan tehdä asioita ihan rauhassa! Voin juoda kupin kahvia, päivittää blogin, siivota ja käydä kaupassa, ja kaikki tämä ihan yksin. Harvinaista herkkua! Ja kaksosten synnyttyä varmasti vielä harvinaisempaa. :D No, itsepähän olen osani valinnut. En valita, lapset ovat parasta.

Viime yö meni valvoessa, joten muutaman tunnin hengähdys tekee oikeasti hyvää. Väsyneenä ei vaan jaksa, joten lapsillekin oli mukavampi päästä mummolaan touhuilemaan pitkästä aikaa.

Hieman kuvia eiliseltä.





 Äidin ihana hymypoika täyttää ensi kuussa jo 2 vuotta! Aika on mennyt hurjaa vauhtia ja tässä kahdessa vuodessa on ehtinyt tapahtua vaikka sun mitä.

Huominen ultra jännittää hieman. Toivottavasti kaikki on hyvin. Aamulla sain tuntea ensimmäistä kertaa potkut käteen asti, joten ainakin masussa on voimistuttu kovasti.


Ja eihän tämäkään postaus voi ilman vauvanvaatehankintoja jäädä. :) Nämä kaksi Lindexin 50cm bodya saapuivat eilen postissa.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Pieniä bodeja

Posti toi mukanaan ihania pieniä bodeja. Kaikki on ostettu käytettynä facebookin kirppisryhmistä. Eivät maksaneet paljoa.

Nämä kaikki ovat kooltaan 50cm
Tämä ihanuus taas 62cm.
 Pieniä tytön vaatteitakin alkaa olemaan nyt jonkin verran. Seuraavat hankinnat taidan tehdä vasta, kun tiedän tulokkaiden sukupuolen.Viime yönä näin unta, että vauvat olivat poikia.

Raskauden puoliväli koittaa aivan kohta. Olen pitänyt sitä jonkinlaisena merkkipaaluna isompien hankintojen suhteen. Täytynee oikeasti alkaa katselemaan kaukaloa, matkarattaita ja muuta tarvittavaa. Uskokaa tai älkää, tässä tulee vielä kiire.


Viikonloppu hujahti taas vauhdilla Lauantaina kävimme mieheni perheen mökillä uimassa ja saunomassa. Oli ihanaa! Vesi oli todella lämmintä. Ja voi miten kevyeksi sitä itsensä uidessaan tunsikaan. Rannalle noustessa heräsin taas todellisuuteen. Mahduin vielä onneksi juuri ja juuri bikineihini. Alaosan kanssa ei ole ongelmia, mutta yläosa alkaa käydä hieman ahtaaksi. Rintaliivinikin kaipaisivat hieman päivitystä. Niiden ostamista siirrän aina viimeiseen hetkeen asti, sillä se on inhottavaa. Tuntuu, ettei oikeaa kokoa tai mallia löydy koskaan.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! :)